Hyppää sisältöön

Vanhan opiskelijan soitosta seurasi ukrainalaisille suunnattu pop-up koulutus Helsingin Itäkeskukseen

Tiedotteet

Vappuaaton aamuna alkaa Vision pieni luokkatila Helsingin Itäkeskuksessa täyttyä opiskelijoista. Käynnistämässä on Pieniä eväitä Suomeen -kurssin viimeinen tapaaminen. Kurssi on Suomeen saapuneille ukrainalaisille suunnattu pop-up intensiivikurssi, jota Opintokeskus Visio toteuttaa yhdessä TSL-opintokeskuksen kanssa. Koulutus käynnistettiin nopealla rytmillä, opettaja Liisa Niemen aloitteesta:

Yksi vanha opiskelijani soitti mulle ja kysyi, missä maahan tulleet ukrainalaiset voisivat opiskella Suomea ja kysellä mm. työllistymiseen liittyvistä asioista. Keskustelin asiasta työnantajieni kanssa ja koska asia oli heillekin ok, niin päätettiin pistää kurssi pystyyn, Niemi muistelee.

Päätyönään Niemi opettaa Vision ja TSL:n yhteistyössä toteuttamassa Toiminnallisessa lukutaitokoulutuksessa. Vaikka yllättävä uusi opetustyö toi lisää painetta muutenkin täyteen viikkoon, katsoi Niemi asiaan tarttumisen kuitenkin tärkeäksi, ihan henkilökohtaisellakin tasolla: 

– Osa kerää vaatteita, osa tekee ruokaa. Mä osaan opettaa, siksi tartuin tähän tapaan osallistua. Yksi syy siihen, miksi lähdin tähän mukaan on se, että luin helmikuun lopulla Helsingin Sanomista, että yksi vanhoista opiskelijoistani oli lähtenyt Ukrainaan sotimaan (HS 27.2.2022). Se uutinen meni ihon alle, Niemi muistelee. 

Osa kerää vaatteita, osa tekee ruokaa. Mä osaan opettaa, siksi tartuin tähän tapaan osallistua.

Liisa Niemi

Pitkän linjan suomen kielen opettajana Niemi tietää, miten tärkeää on tarttua kielen opiskeluun heti alusta alkaen:

– Suomessa on vaikea kotoutua ja löytää hyvä työpaikka ilman suomen kielen taitoa. Kieli on polku myös paikalliseen kulttuuriin, eli kielen mukana oppii myös kulttuuria. Vaikka puhuisi viittä kieltä, mutta suomi ei kuulu repertuaariin, niin kotoutumista ei tapahdu. Etenkin se työllistyminen ilman kieltä on vaikeaa, Niemi pohtii.

Ja juuri töihin kaikki opiskelijat tälläkin kurssilla haluavat. Se, että tienaa itse rahansa nähdään ensimmäisenä askeleena kohti mahdollisimman hyvää elämää Suomessa. Osalla siirtymä kohti työelämää on jo ottanut askeleita: 

– Kymmenkunta opiskelijaa, joiden piti aluksi tulla kurssille, saikin jo ennen kurssin alkua äkkilähdön Keski-Suomeen, käsittääkseni eri mansikkafarmeille. Eli heille järjestyi asuminen ja työ muualta Suomesta. Kauhean hyvä tietysti, että löytyi töitä ja se elämisen alku, Niemi pohtii. 

Opiskelijat tavoitettiin ukrainalaisten verkostoista

Opiskelijoiden tavoittaminen koulutukseen ei ollut vaikeaa, kun oli verkostot kunnossa. Opiskelijat löytyivät Niemen vanhojen ukrainalaisten opiskelijoiden kautta:  

– Vanhat opiskelijani hoitivat tiedotuksen eteenpäin. Ukrainalaisilla on todella hyvät omat sosiaaliset kanavat, joissa tietoa välitetään. Niiden kautta meille on tullut kaikki opiskelijat. 

Kurssilla opiskelee 20 opiskelijaa. Suurin osa opiskelijoista on naisia, muutamilla on lapsi mukana kurssilla. 

– Parillekymmenelle ollaan jouduttu sanomaan ei-oota. Itiksen luokkatilaan ei yksinkertaisesti mahdu enempää opiskelijoita. Kysyntää tällaisille koulutuksille siis olisi ja paljon, Niemi korostaa.

Opettaja Liisa Niemi työskentelee valkotaululla, valokuva.
Opettaja Liisa Niemi käy läpi työelämän sanastoa. Kuva: Anne Korhonen.

Suomen kieltä, työelämätietoa ja arjen taitoja

Pieniä eväitä Suomeen -kurssi on 24 tunnin intensiivikurssi. Sisällöstä n. 70% on puhtaasti kieltä ja kielen rakennetta. Aloitettiin tervehdyksistä: “Mitä kuuluu?”. Siitä jatkettiin viikonpäiviin, vuodenaikoihin ja kellonaikoihin. Kurssilla puhutaan koko ajan, jotta suomen kielen lausuminen ja kirjainten ääntäminen tulisi heti tutuksi. 

– Kaikilla opiskelijoilla on erittäin hyvät valmiudet oppia ja opiskella. Kotitehtäviä kurssilla annetaan paljon ja ne, jotka tekevät tehtävät, oppivat paljon, Niemi summaa. 

Loppu 30% kurssista on yhteiskunnallista tietoa, joka kattaa mm. työelämän pelisääntöjä sekä asumiseen ja mm. kierrätykseen liittyvää teemoja. Työelämän pelisäännöistä puhutaan mm. työajasta, työsopimuksista ja työturvallisuusasioista. Opetuksessa hyödynnetään SAK:n työelämänpelisaannot.fi -itseopiskelumateriaalia, joka on 23:lla eri kielellä, myös ukrainaksi. 

Asumis- ja kierrätysteemaa on käsitelty Vision Lukiarki– ja Kielipuu-materiaaleilla. Niiden avulla harjoitellaan mm. kodin sanastoa ja kaupassakäyntiin liittyvää sanastoa. Kurssilla puhutaan myös vuokranmaksusta ja mm. taloyhtiön järjestyssäännöistä. Kierrätysasioiden käsittelyllä pyritään ennaltaehkäisemään asumiseen liittyviä mahdollisia ristiriitoja ja konflikteja, koska Suomessa asuntoyhtiöt on velvoitettu kierrättämään roskiaan.

– Suomalainen jätteiden kierrätysjärjestelmä on luonnollisesti monille maahanmuuttaneille uusia asia. Tietämättömyys kuitenkin aiheuttaa helposti konflikteja esim. taloyhtiöissä. Se on kuitenkin todella helppo ottaa haltuun, Niemi vakuuttaa.

Yhteiskunnallisten teemojen käsittelyä on auttanut se, että Niemi puhuu venäjää, joka on yksi kurssin apukielistä. Lisäksi muutamassa tapaamisessa kävi ukrainalainen Viktoria Basova kertomassa suomalaisesta yhteiskunnasta. Myös hän on Niemen vanhoja opiskelijoita.

Yksi keskeinen tavoite kurssilla on antaa Suomeen juuri saapuneille valmiuksia itseopiskeluun ja itsenäiseen tiedonhakuun myös kurssin jälkeen. Sen takia Niemi on koonnut opiskelijoille laajan opiskelupaketin

– Opiskelijoille koottiin ja printattiin tosi iso materiaalipaketti. Sen avulla voi opiskella sitten kotonakin. Lisäksi ollaan jaettu paljon linkkejä, joista voi hakea lisätietoa jatkossa, Niemi kertoo. 

Moni lähti mukaan järjestelyihin

Koulutus sai alusta alkaen paljon kollektiivista liikehdintää aikaan. Anne Korhonen halusi auttaa käytännönjärjestelyissä vapaaehtoispohjalta, Annen ammattiyhdistyksen osasto tarjota kurssille kakkutarjoilun ja opiskelutarvikkeita, Image Wear lahjoittaa kurssilaisille kangaskassit. Ja lista jatkuu.. Annen äiti Marja kutoi opiskelijoille villasukat ja jopa Liisa Niemen naapuri Aniitakin kokee osallistuvansa auttamiseen hoitamalla Niemen koiraa opetuspäivien aikana. 

– Moni halusi auttaa ja osallistua jollain tapaa. Oli se rooli mikä tahansa. Haluaisinkin välittää kiitokset kaikille kurssin mahdollistajille ja etenkin Anne Korhoselle, jonka panos järjestelyissä oli merkittävä, Niemi summaa kiitollisena.

Moni halusi auttaa ja osallistua jollain tapaa. Oli se rooli mikä tahansa.

Liisa Niemi
Moni halusi osallistua koulutukseen jollain tavoin. Opiskelijoille kudotut villasukat odottavat pääsyä uusille omistajilleen. Kuva: Liisa Niemi.

Vaikka sota on yhä käynnissä Ukrainassa, on koulutuksessa positiivinen ja elämänmyönteinen asenne. Sotatilasta ei juuri luokassa keskustella ja opiskelijat ovat tosi keskittyneitä kielen opiskeluun. Kysyttäessä kurssin annista opettajalle itselleen, Niemi pohtii hetken ja sanoo:

– Kurssin tekemisestä on tullut hyvä mieli. Vaikkakin se on ollut psyykkisesti rassaavaa, koska koko ajan on mielessä se tilanne siellä Ukrainassa, että he ovat tulleet tänne sotaa turvaan.

Muille oppilaitoksille Niemellä on kannustavat terveiset:

– Tässä on nyt onnistuneesti pilotoitu pop-up kurssia, jonka voisi toteuttaa oikeastaan missä vaan. Kyllä tällaiseen kannattaisi kaikkien tarttua, jos vaan sellaiseen mahkut on!

Teksti: Meri Tennilä, Opintokeskus Visio

Seuraa meitä

Tilaa uutiskirjeemme

Saat uusimmat opintokeskus Vision uutiset sähköpostiisi.

Tilaa