Tämä aika vuodesta tarkoittaa yhdistysten vuodenkierrossa kevätkokouksen lähestymistä. Ehkä sinäkin olet yhdistystoimija, ja sinulla on nyt työn alla yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös? Oletko miettinyt, miten toiminnasta kertomisen voisi tehdä entistä tehokkaammin?
Yhdistyskentällä huomaa, että yhä useampi toimija on alkanut panostaa toimintakertomuksensa ulosantiin: se on dokumentti, jossa kuvataan yhdistyksen onnistumisia ja kompastumisia, ja siksi se voi olla tärkeä viestintäväline yhdistyksen vaikuttavuudesta myös ulospäin. Tässä kohtaa tiedon visualisointi on arvokas työkalu.
Me Opintokeskus Visiossa olemme järjestäneet yhdessä Aino Elina Muhosen kanssa tiedon visualisoinnin maailmaan johdattelevaa koulutusta, ja kysyimmekin nyt tältä vaikuttavuusviestintään intohimoisesti suhtautuvalta konsultilta, kouluttajalta ja vaikuttavuustuottajalta, miksi tiedon visualisointi kannattaa ja miten sen voi tehdä menestyksellä.
Miksi sinun mielestäsi juuri tänä aikana laadukkaasti tuotettu visualisoitu tieto olisi tärkeää? Entä miksi juuri kansalaisjärjestöjen tapauksessa?
”Tämän päivän media- ja huomiotodellisuudessa visualisoitu tieto on monella tapaa voittaja. Tiedon visualisointien tehtävä on herättää kiinnostus toimintaa kohtaan ja tuottaa ymmärrystä siitä. Nämä ovat olennaisen tärkeitä asioita järjestöjen menestymiselle.
Tiedon visualisointien tehtävä on herättää kiinnostus toimintaa kohtaan ja tuottaa ymmärrystä siitä. Nämä ovat olennaisen tärkeitä asioita järjestöjen menestymiselle.
Järjestöt keräävät jo monipuolisesti tietoa toimintansa tuloksista ja vaikutuksista, mutta niistä kertominen jää kuitenkin usein muutaman kerran vuodessa tuotettuihin tiedotteisiin ja raportteihin. Olennaisen tiedon pitäminen viestinnän sisällöllisenä ja toistuvana kulmakivenä on järjestöissä loogista, nehän ovat vahvoja kohderyhmiensä ja missionsa mukaisten teemojen erityisasiantuntijoita. Tiedon visualisointi ja siihen liittyvä viestinnällinen konseptointi voi olla vahva strateginen työkalu järjestön tavoitteiden saavuttamisessa ja kehittämistyön laadun parantamisessa. Visualisoinnin prosessi haastaa myös löytämään olennaisen: kun pohtii, miten omasta toiminnasta ja sen tuloksista voisi ymmärrettävästi kertoa erilaisille sidosryhmille, tulee samalla kysyneeksi, mikä omassa toiminnassa on kaikkein tärkeintä. ”
Olennaisen tiedon pitäminen viestinnän sisällöllisenä ja toistuvana kulmakivenä on järjestöissä loogista, nehän ovat vahvoja kohderyhmiensä ja missionsa mukaisten teemojen erityisasiantuntijoita.
Onko sinulle jäänyt mieleen joku erityisen hyvä visualisointi? Entä joku erityisen huono?
”Yksi kuva voi kertoa paljon, mutta kuvasarja vielä enemmän. Toiminnan tavoitteista, sisällöstä, tuloksista ja vaikutuksista – näihin liittyvästä tietopohjasta ja tarinasta – kertominen on parhaimmillaan kiinnostava ja monissa eri kanavissa toimiva viestinnällinen konsepti. Pidän esimerkiksi Naisten Pankin Minulla on #suunnitelma -konseptista ja siihen liittyvästä infograafien sarjasta. Haastaisin mielelläni heitä kylläkin lisäämään konseptiin vielä tulos-/vaikutustietoa tiivistävän infograafin – se täydentäisi hienosti kokonaisuutta.
Huono visualisointi on sellainen, joka ei ole kiinnostava eikä lisää kohderyhmänsä ymmärrystä. Sen kohderyhmä ja viestinnällinen tavoite on epäselvä, siinä on joko liikaa tietoa omaksuttavaksi tai jokin olennainen tieto puuttuu, tieto on huonosti jäsennelty, ulkoasu heikkolaatuinen, kokonaisuus on vaikeasti hahmotettava ja saavutettava ja se ei ole helposti löydettävissä.”
Neljällä askeleella alkuun!
- Mieti ensin kenelle viestit.
Visualisoitko esimerkiksi toimintanne rahoittajia, yhdistyksen tapahtumia/tuotteita kuluttavia, tai vapaaehtoisia ja sidosryhmiä kiinnostavaa tietoa? Minkälaisia tyyppejä he ovat? Mitä tietoa he toimintakertomukestanne etsivät (tai eivät ehkä vielä tiedä etsivänsä)? Tähän liittyy myös seuraava kohta, eli… - Mikä on visualisoinnin tavoite?
Kun tiedät, kenet haluat infograafilla tavoittaa, voit määritellä sen, mitä toivot infograafin yhdistyksellenne saavuttavan. Haluatko esimerkiksi levittää tietoa jonkin pilotoinnin tuloksista tai tuotoksista, tai haluatko havainnollistaa, miten toiminta-avustus tai muu rahoitus on jakautunut? - Mitä lukuja tai prosessia kuvaat ja miten?
Kerää ylös ne tiedot, luvut tai prosessit joita visualisoinnilla haluat havainnollistaa. Mieti, miten tieto olisi kiinnostavaa ja hyvin jäsenneltyä. Miten voisit esimerkiksi tarinallistaa faktat? Älä myöskään yritä sisällyttää yhteen infograafiin liikaa tietoa tai epäolennaisuuksia, ettei viestiltä lähde terä. - Ota ulkoasussa ja muodossa huomioon totuudenmukaisuus, selkeys ja jaettavuus.
Kun tiedät mitä haluat viestiä, sinulla on selvillä avainluvut/-prosessit ja kohderyhmä, graafisen suunnittelun voi helposti ulkoistaa ammattigraafikolle. Toisaalta, jos resurssit eivät tähän veny, saatavilla on myös ilmaisia tai edullisia, käyttöliittymältään helppoja graafisen suunnittelun työkaluja kuten Canva, jossa voit itse tehdä infograafin ulkoasun. Jos tarkoitus on jakaa infograafia somessa, mieti myös jaettavuutta: eihän olennaista tietoa huku, jos infograafi lähtee leviämään vain kuvana ilman saatetekstiä?
Vinkki: Lataa Aino Elinan kokoamat ilmaiset materiaalit vaikuttavuusviestinnän kehittämisen tueksi täältä!
Aino Elina Muhonen on AIknow Agency Oy:n toimitusjohtaja ja johtava vaikuttavuustuottaja. Hänen intohimonaan on auttaa ihmisiä viestimään työnsä tavoitteista, tuloksista ja vaikutuksista selkeämmin ja tekemään parempia päätöksiä ja laadukkaampaa kehittämistyötä vaikuttavuustiedon avulla. AIknow Agency Oy tuottaa monipuolisia vaikuttavuusviestinnän suunnittelu-, valmennus-, sparraus- ja tuotantopalveluita.