Kirjoittaja Kaisu Österinen toimii Visiossa suunnittelijana ja vastaa kotouttamiskoulutuksista
Järjestämme alkeislukutaidon koulutuksia maahanmuuttajataustaisille naisille yhdessä Nicereartsin kanssa. Kaksi kertaa viikossa tapahtuva osa-aikainen koulutus kestää kerrallaan yhden lukukauden. Koulutus on avointa kaikille maahanmuuttajataustaisille naisille, myös niille, joilla ei enää ole voimassa olevaa kotoutumissuunnitelmaa. Kurssille voi osallistua lapsen kanssa, sillä kursseilla työskentelee myös lastenhoitaja.
Kotoutumisen näkökulmasta lastenhoitajan rooli on hyvin merkittävä. Periaatteessa alle yksi vuotiaat ovat kurssilla äitinsä vastuulla ja lastenhoitaja keskittyy huolehtimaan vuoden täyttäneistä.
Hoitajamme Heini on sairaanhoitaja ja terveydentiedon maisteri, jolla on monipuolinen työkokemus. Erityisesti työskentely äitiys- ja lastenneuvolassa ja jopa lasten teho-osastolla, ovat osoittautuneet hyödyllisiksi nykyisessä työssä. Kun erilaiset tilanteet vaativat puuttumista tai toimintaa, hän tietää miten tulee menetellä. Esimerkiksi otteet olivat oikeat lapsen kurkkuun juuttuneen viinirypäleen irrottamisessa. Hätätilanteita ei onneksi ole sattunut enempää.
Hätätilanteissa toimimista hankalampana Heini pitää kuitenkin sitä hienovaraista rajanvetoa ja pohdintaa, että pitäisikö ja miten, ottaa äidin kanssa puheeksi lapsen terveyteen vaikuttavia seikkoja. Kielikurssin äitien kanssa tilannetta vaikeuttaa myös yhteisen kielen puute. Mutta ehkä juuri se, että kommunikointi tapahtuu pääosin ilmeillä ja eleillä, itse asiassa auttaa. Heinistä huokuu toisen kunnioittaminen, lempeys, rauhallisuus ja hyväntahtoisuus.
Lapset ovat äitiensä silmäteriä kaikkialla. Kukin äiti kasvattaa ja suojelee lastaan parhaansa mukaan. Käytännössä se saattaa ilmetä pienen lapsen silmien rajaamisella kajalilla pahoja voimien ehkäisemiseksi jopa niin, että silmät ärtyvät. Jossain päin on taas tapana, että vauvoja ja lapsia ei laiteta maahan tai lattialle, vaan mieluusti vaikka pöydälle käärmeiden tai lasinsirujen välttämiseksi. Ympäristö ja kulttuuri vaikuttavat tapoihimme toimia ja ajatella. Ei lämpimässä eläneellä äidillä voi olla kokemusta ja näkemystä siitä, kuinka monta vaatekerrosta talvella pitää lapsille pukea. Tällaisia asioita Heini on hienovaraisesti ottanut puheeksi ja loukkaantumisen sijaan saanut kiitosta ja vahvistanut luottamusta.
Luottamuksen rakentaminen äiteihin ja lapsiin vaatii toki aikaa ja kärsivällisyyttä. Ja pitää osata aistia miten äidit sekä lapset ovat erilaisia.
Toiset äidit antavat Heinin sylitellä vauvojaan jo ensimmäisestä kurssikerrasta lähtien. Toiset taas vaativat oman totuttelunsa tähän huivittomaan, pitkähiuksiseen, vaaleaan ja ehkä heidän silmissään pelottavaankin tai ainakin oudon näköiseen naiseen. Voi olla, että sellaista ei ole ennen tullut vastaan ainakaan lähietäisyydeltä.
Osaltaan nämä onnistuneet ensikohtaamiset tasoittavat tietä ja lieventävät pelkoa vaikka neuvolaa tai päiväkotia ajatellen.
Heini onkin huomannut miten vauvat, jotka ovat olleet alkeisikurssilla mukana ja sylittelyssä tottuneet hänen ääneen ja tuoksuun, ottavat jatkokurssin alkaessa reippaasti etäisyyttä omasta äidistään. He saavat leikkitilan nopeasti haltuunsa ja jossain vaiheessa alkavat kurssille tullessaan tulla suoraan Heinin luo lasten leikkitilaan. Suurimpana luottamuksen osoituksena Heini pitää lasten osalta kuitenkin sitä, että äidin sijaan, häntä haetaan apuun, kun pitää käydä vessassa.
Espoon Yhteisö-talolla lapsilla on kaksi leikkihuonetta, jotka ovat heti opetustilan vieressä. Sekä äitien että lasten kannalta on tärkeää, että näkö- ja kuuloyhteys heidän välillään säilyy. Tämän takia väliovia ei koskaan pidetä kiinni. Leikit saattavat myös alkaa äidin vieressä luokkatilan puolella, josta uteliaisuus ja kiinnostavat lelut tukevat lapsia laajentamaan reviiriään.
Lasten kannalta puolitoistatuntinen kurssi leluineen ja leikkihuoneineen on myös kielikylpyä. Heini juttelee lapsille koko ajan, nimeää leluja, asioita ja esineitä, sekä kertoo mitä tapahtuu ja mitä tehdään. Myös rinnakkais- ja yhteisleikkiin muiden lasten kanssa totutellaan. Lisäksi harva lapsi pääkaupungin pienissä asunnoissa voi säännöllisesti nauttia lapsille leikkimiseen pyhitetystä tilasta. Myös leluja löytyy joka lähtöön. Ja kaiken kruunaa loistava lastenhoitaja, jonka jakamattoman huomion lapset saavat. He ovat päätähtiä ja heidän ehdoillaan edetään.
Tämä on malliesimerkki lapsikeskeisen pedagogiikan käytännön soveltamisesta kotoutumisessa. Se on syntynyt alkeislukutaitokoulutuksen sivutuotteena ilman erillisiä kehittämishankkeita.
Toki tähdet ovat olleet meille suotuisassa asennossa, koska olemme löytäneet juuri oikean ihmisen tähän vauvoille ja pienille lapsille suunnattuun kotouttamistyöhön. Osaltaan tämä tukee myös äitien kotoutumista. He näkevät miten heidän lapsensa otetaan rakkaudella vastaan ja heitä hoivataan huolella. Lisäksi lapsi nauttii ja pärjää uusissa ympyröissä. Näin myös äidin luottamus uuteen kotimaahan ja sen asukkaisiin vahvistuu.
Maahanmuuttajaäitien alkeislukutaitokoulutus on erityistä koulutusta, josta alkaa myös perheen pienimpien kotoutuminen. Onneksi tämä pystytään hyvin huomioimaan vapaan sivistystyön järjestämässä monimuotoisessa kotoutuskoulutustarjonnassa. Toivotaan, että alkeislukutaitokoulutuksia on mahdollista myös jatkossa järjestää näin.