Kaupunkiviljely ja osallisuus

Blogi

Adele Halttunen.

Adele Halttunen toimii Visiolla hankesuunnittelijana ja vetää Menetelmiä maahanmuuttaneiden kulttuuriympäristökasvatukseen -hanketta.


Kevään korvalla monella nousee halu upottaa kädet multaan, istuttaa siemen jos toinenkin, seurata ja vaalia kasvun ihmettä omalla ikkunalaudalla, parvekkeella tai pihalla. Istuttaminen, kasvattaminen ja viljely on palkitsevaa puuhaa. Oma työ tuottaa tuloksia, jotka voi nähdä, haistaa ja monesti myös maistaa. Aikaansaamisen tunne on ihana!

Chilintaimet on istutettu viherkasvin juurelle.

Mahdollisuudet viljelyyn ei luonnollisesti ole kaikkialla samanlaiset. Kaupungeissa asutaan tiiviisti ja pienissä neliöissä. Useimmilla ei ole omaa pihaa ja monella ei ole edes parveketta. Monista kaupungeista löytyy mahdollisuuksia omaan viljelypalstaan ja -laatikkoon, mutta ei jokaiselle. Näihin mahdollisuuksiin tarttuminen on sitä vaikeampaa, mitä vähemmän osaa suomea tai ymmärtää suomalaisesta toimintakulttuurista ja byrokratiasta.  Henkilökohtainen yhteys maahan voi heiketä, kun tietoa kasvattamisen mahdollisuuksista on vähän. On vaikea tietää, mitä saa ja voi tehdä. 

Mahdollisuuksiin tarttuminen on sitä vaikeampaa mitä vähemmän osaa suomea tai ymmärtää suomalaisesta toimintakulttuurista.

Moni meistä asuu kaupungissa: seitsemän kymmenestä Suomessa asustavasta on asettunut kaupunkialueille. Ulkomaalaistaustaisista tätäkin suurempi osuus on valinnut kodikseen kaupungin: noin 85% Suomessa asuvista maahanmuuttajataustaisista asuu kaupungissa tai kaupungin kehysalueella

Niin myös Visio- ja TSL -opintokeskusten sekä Heo-kansanopiston oppilaitosyhteistyönä toteutettavan lukutaitokoulutuksen opiskelijat asuvat kaupungissa, jossa mahdollisuus upottaa kädet multaan vaatii enemmän vaivaa kuin maaseudulla. Opintokeskukset Visio ja TSL järjestävät lukutaitokoulutuksen osallistujille toiminnallista opetusta, jonka tavoitteena on osallistujien aktiivisen kansalaisuuden sekä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen osallisuuden vahvistaminen. Osana tätä toiminnallista opetusta on toteutettu kevään mittaan viljelytyöpajoja järjestöyhteistyönä ympäristöjärjestö Dodon kanssa. 

– Piha- ja parvekeviljelmät yhteisöllistävät ja integroivat kulttuuriympäristöön, sanoo Laura Haltiala, joka on tänä keväänä opastanut lukutaito-opiskelijoita kaupunkiviljelyn mahdollisuuksiin. Haltiala toimii aktiivina Dodo Ry:ssä. 

Paperisiin ja pahvisiin taimipurkkeihin kylvetään siemeniä.
Kuva: Yasaman Eb Malmir

Koko kevään mittaiseksi suunnitteltu viljelyprojekti keskeytyi koronatilanteen vuoksi, mutta alku oli vahva ja innostava:

– Opiskelijat olivat innostuneita sekä jakoivat ja kyselivät vinkkejä kevään parvekeviljelyyn.

Viljelyprojektia lähdettiin ideoimaan osana Vision Menetelmiä maahanmuuttaneiden kulttuuriympäristökasvatukseen -hanketta, joka on saanut rahoitusta Ympäristöministeriöltä. Niin hankkeen kuin kaupunkiviljelytyöpajojen yhtenä tarkoituksena on tukea Suomeen muuttaneiden ympäristösuhteen kehittymistä sekä edistää osallisuutta omaan elinympäristöön. Osallisuuden tunne, kuuluminen, kasvaa konkreettisista osallistumisen mahdollisuuksista. Kaupunkiviljely on keino ottaa haltuun omaa elinympäristöä. Siinä omalla työllä on suora vaikutus omaan elinympäristöön. 

Kaupunkiviljely on keino ottaa haltuun omaa elinympäristöä. Siinä omalla työllä on suora vaikutus omaan elinympäristöön. 

Viljelytyöpajojen suunnitelmana oli esikasvattaa kevään mittaan erilaisia vihanneksia ja yrttejä, joita siirrettäisiin kevään edetessä opiskelijoiden rakentamiin erilaisiin istutuslaatikkoihin – ikkunoille, pihoille ja parvekkeille. Lähtökohtana oli luoda viljelytoimintaa pienellä materiaalibudjetilla ja helposti lähestyttävällä otteella, jotta opiskelijoiden olisi mahdollisimman helppo siirtää opittua tietotaitoa eteenpäin omissa perheissään ja yhteisöissään.

– Aloitimme esikasvatuksen Bulevardilla luokissa helmi-maaliskuun taitteessa. Ensimmäisenä vuorossa oli erilaisia chililajikkeita, kertoo Haltiala. 

Naisia ja taimipurkkeja.
Kuva: Yasaman Eb Malmir

Aluksi ryhmässä oli havaittavissa kahdenlaista suhtautumista: osa syttyi heti viljelystä ja heittäytyi innolla puutarhureiksi, osa suhtautui viljelyyn skeptisemmin. Loputkin innostuivat toiseen työpajaan mennessä, jolloin luonnonvalon lisäännyttyä esikasvatusvuoroon pääsivät erilaiset tomaattilajikkeet. 

– Ehkä ikkunalaudalla heräilevät chilintaimet toimivat inspiraationa, arvelee Haltiala. 

Myös lukutaitokoulutuksen kouluttaja Liisa Niemi (Opintokeskukset Visio ja TSL) vahvistaa viestiä opiskelijoiden syttyneestä viljelyinnosta. Koronakevääksi koteihinsa etäopiskeluun siirtyneet opiskelijat ovat lähetelleet Niemelle kuvia taimista, jotka ovat löytäneet paikkansa opiskelijoiden ikkunalaudoilta ja parvekkeilta. Vaikka kevään työpajat hupenivat maailmantilanteen vuoksi, vaikutus opiskelijoiden arkeen on jo nähtävissä.

Jatkoa on takuulla luvassa!


Ympäristöministeriön rahoittamassa 2019-2020 toteutettavassa hankkeessa ”Menetelmiä maahanmuuttaneiden kulttuuriympäristökasvatukseen” luodaan kulttuuriympäristökasvatuksen työkaluja monikulttuurisuustyötä tekevien toimijoiden käyttöön, koulutetaan opettajia ja ohjaajia niiden hyödyntämiseksi sekä tuetaan maahanmuuttaneiden osallisuutta omaan yhteisöönsä kulttuuriympäristötempausten kautta.

Seuraa meitä

Tilaa uutiskirjeemme

Saat uusimmat opintokeskus Vision uutiset sähköpostiisi.

Tilaa