Riina Bhatia on kestävän tulevaisuuden tutkija, joka on perehtynyt talousjärjestelmän rooliin kestävyyshaasteiden aiheuttajana ja ratkaisijana. Riina on Rethinking Economics Suomi järjestön puheenjohtajaja ja alusti vaihtoehtoisista talousmalleista Vihreässä talouskoulussa.
[After 2008] European society entered into a deep crisis that seems to me much more a crisis of social imagination than mere economics.
Franco Berardi (2012) The Uprising: On Poetry and Finance
Teollisen vallankumouksen jälkeen alkanut nopea kehityksen aika on tuonut mukanaan kiihtyvän ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen. Nämä ovat asettaneet koko elonkehän, ja samalla ihmiskunnan tulevaisuuden vaakalaudalle. Yksi merkittävin tekijä tähän on kasvuriippuvainen talousjärjestelmämme, joka edistyksen ja hyvinvoinnin nimeen muuttaa luontoa numeroiksi ja sylkee ulos valtavan määrän päästöjä ja jätettä.
Talousjärjestelmä on abstrakti tapa kuvata ihmisten välistä toimintaa ja organisoitumismuotoja. Perinteisen määritelmän mukaan talousjärjestelmä kuvaa tuotteiden ja palveluiden tuotantoa ja kulutusta. Tähän liittyvät olennaisesti yksityisen omaisuuden suoja, julkisen vallan rooli, rahajärjestelmä, velka, työ ja taloudelliset voitot. Talousjärjestelmää voidaan tarkastella objektiiviesti: tuotannon tapoina ja niiden osatekijöinä. Huomioitavaa on myös, että järjestelmä itsessään perustuu, ylläpitää ja tuottaa monenlaisia ongelmallisia valtasuhteita esimerkiksi luonnon ja ihmisen välisen epäsuhdan ja ihmisten välisen eriarvioisuuden. Meidän on pyrittävä ymmärtämään taloutta moninaisemmin ja olennaisena osana koko yhteiskunnan toimintaa.
Vaihtoehtoiset talousmallit haastavat edellä mainittuja talousjärjestelmän perusoletuksia. Ne auttavat muuttamaan käsitystämme taloudesta yhteiskunnasta ja luonnosta riippumattomana asiana. Lisäksi ne auttavat hahmottamaan, mistä kaikista tekijöistä hyvinvointi koostuu. Vaihtoehtoisia talousmalleja ovat muun muassa missiotalous, hyvinvointitalous, donitsitalous tai kohtuutalous. Nämä kaikki tarjoavat, eroistaan huolimatta, konkreettisia työkaluja kestävämmän talouden järjestämiseen ja ajattelutapoja, joiden pohjalle kestävä tulevaisuus on hyvä rakentaa.
Useimpia vaihtoehtoisia malleja yhdistää se, että ne kysyvät keitä nykyinen järjestelmä hyödyntää ja mitä se aiheuttaa ekologiselle kestävyydelle. Yksi tunnetuimpia vaihtoehtoisia talousmalleja on taloustieteilijä Kate Raworthin kehittämä Donitsitalous, joka yhdistelee useita talousteoreettisia tulokulmia aina feministisestä taloudesta kompleksisuusteoriaan. Donitsitalouden perusajatus on kuitenkin yksinkertainen. Siinä taloutta pyritään ohjaamaan kestävämpään suuntaan mittaamalla yhteiskuntien ekologista ja sosiaalista kestävyyttä yhtäaikaisesti niin sanotulla donitsikuvaajalla. Raworthin pääsanoma on, että talouden, eli ihmisen toiminnan, tulisi mahtua donitsille niin, ettei ekologisia rajoja rikota tai sosiaalisesta perusturvasta tingitä. Ekologiset rajat perustuvat planetaarisille rajoille. Sosiaalinen perusta pohjautuu YK:n inhimillisen kehityksen indeksin indikaattoreille. Yhteiskuntien nykytila hahmottaminen auttaa Raworthin mukaan keskittämään politiikkatoimia niille sektoreille, joissa kestävyys ei vielä toteudu. Suomessa, kuten muissakin hyvinvointivaltioissa, sosiaalinen perusta on melko hyvin hallussa. Elintapamme kuitenkin rikkoo planetaarisia rajoja moninkertaisesti. (1)
Donitsitalouden ajatus pohjautuu siis pitkälti havaitsemisen ja mittaamisen tehoon. Donitsitalouden, kuten myös missio-, hyvinvointi tai kohtuutalouden, perusajatuksena on, että nykyinen malli on johtanut ekologiseen kriisiin, kiihdyttää ilmastonmuutosta ja lisää ihmisten eriarvoisuutta. On tärkeää, että päättäjät ymmärtävät, että vallitsevalle talousmallille on vaihtoehtoja, ja että näihin vaihtoehtoihin on tartuttava luodaksemme kestävämpää tulevaisuutta.
(1) Suomen kestävän kehityksen arvio. Berg et al. 2019. Path2030