Poliittiset saavutukset

Poliittisten saavutusten ottaminen yhden puolueen nimiin on hankalaa, koska toteutuakseen poliittiset tavoitteet vaativat enemmistön tuen. Usein taustalla on myös kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen vuosien – tai jopa vuosikymmenten – työ. Tämä on hyvä olla takaraivossa näitäkin saavutuksia lukiessa.

Puolueilla, niiden aloitteellisuudella ja aktiivisuudella, on kuitenkin kiistämätön vaikutus tehtyyn politiikkaan. Ei ole liioiteltua väittää, että Vihreiden ansiosta suomalaista luontoa on suojeltu laajemmin, päästöjä on vähennetty nopeammin, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat edenneet reippaammin, sosiaaliturvaa ja palveluita on uudistettu reilummin ja päätöksentekoa avattu enemmän kuin mitä olisi tehty ilman Vihreää puoluetta.

Tämä koonti ei ole kattava listaus Vihreiden poliittisista saavutuksista, mutta ehkä kuitenkin pitkäaikaisten saavutusten kovin ydin. Vihreillä on hallituksessa ollessaan ollut suuri myös koulutuksen, kulttuurin, sosiaaliturvan ja palveluiden sekä kehitysyhteistyön rahoitukseen, mutta määrärahojen lisäyksiä ei pääsääntöisesti ole työn laajuuden tähden otettu mukaan. Samoin ulkopuolelle on jätetty saavutukset EU-politiikassa ja paikallisella tasolla. Saavutuksille ei myöskään ole tehty jälkiseurantaa eli niitä ei oteta listalta pois vaikka seuraava hallitus olisi perunut päätöksen.

Saavutusten listaus nojaa pitkälle Vihreiden omaan hallitustyöskentelyn seurantaan. 2000-luvulla poliittisten saavutusten seurantaa on tehty avoimesti ja aika tarkastikin puolueen nettisivuille ja tuo seuranta on tämän koonnin perusta. Vihreät osallistuvat myös Lipposen I (1995-1999) ja II hallitukseen (1999-2002). Näiden aikojen saavutuksia on kirjattu enemmän muistinvaraisesti, joten saavutusten painopiste on 2000-luvun aikaansaannoksissa.

Summa summarum: Vihreiden poliittisiksi saavutuksiksi on alla listattu sellaisia kansallisella tasolla tehtyjä merkittäviä poliittisia päätöksiä, joissa Vihreä puolue on ollut aloitteellinen tai sen vaikutus päätöksen syntyyn on ollut muutoin merkittävä.

Luontoa on suojeltu laajemmin ja tiukemmin

Suomalaisen luonnonsuojelun eteneminen on hyvin pitkälle levännyt aktiivisten kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen sekä Vihreiden poliittisen aloitteellisuuden varassa. Vihreillä on ollut ympäristöministerin salkku aina kun puolue on osallistunut hallitukseen ja se on antanut erinomaisen mahdollisuuden panna tavoitteita toimeen.

Vihreät ovat mm.

puolustaneet onnistuneesti luontoa lukuisissa paikallisissa kiistoissa (Vuotos)
perustaneet tai laajentaneet kansallispuistoja (ainakin Salla, Etelä-Konnevesi, Salo, Teijo, Sipoonkorpi, Selkämeri, Tiilikkajärven ja Koloveden kansallispuistojen laajennus)
perustaneet tai laajentaneet luonnonsuojelualueita
kasvattaneet suojeltujen metsien (Metso-ohjelma, valtion omistamat metsät) ja mahdollistaneet matsien jatkuvan kasvatuksen
kasvattaneet suojeltujen soiden pinta-alaa
ennallistaneet mm. kosteikkoja ja lintuvesiä sekä soita, metsiä ja perinnebiotooppeja (Helmi-ohjelma)
tiukentaneet luonnonsuojelua koskevia lakeja (ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki, metsälaki)
parantaneet eläinten hyvinvointia (eläinsuojelulain ja eläinten hyvinvointilain muutokset sekä eläinsuojeluasiamihen viran perustaminen)
asettaneet suojelua tukevia taloudellisia kannustimia
rajoittaneet luontoa tuhoavaa elinkeinotoimintaa (kunnille kaivostoimintaan veto-oikeus, malminetsinnän kielto kansallispuistoissa)
vähentäneet Itämeren ravinnekuormitusta
vähentäneet laivojen rikkipäästöjä
suojelleet suomalaisia petoeläimiä
uudistaneet vesilain niin ettei Vuotoksen altaan rakentaminen ole mahdollista
tiukentaneet jätelakia ja vahvistaneet tuottajien vastuuta jätteistä
pitäneet koskiensuojelulain voimassa ja Kollajan vapaana
parantaneet kaivosten ympäristöturvallisuutta
vahvistaneet norppien suojelua kieltämällä verkkokalastuksen kriittisimpinä aikoina
panneet toimeen Natura 2000 -luonnonsuojeluohjelman Suomessa ja täydentäneet Naturaa myöhemmin mm. Vuotoksella
tehneet rakennuslain kokonaisuudistuksen (ohjaa markettien sijoittumista, rantakaavan ja asemakaavan yhdistäminen ja uutena valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ja kansalliset kaupunkipuistot)

Rauha-Maria Mertjärvi, Kirsi Ojansuu, Satu Hassi, Erkki Pulliainen, Merikukka Forsius ja Janina Andersson juhlivat keskiviikkona eduskunnassa Vuotos-altaan rakentamisen peruuntumista., LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON

Päästöjä on vähennetty nopeammin

Yhtä merkittävänä voidaan pitää Vihreiden vaikutusta suomalaiseen ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Vihreiden aktiivisen ja kunnianhimoisen ilmastopolitiikan seurauksena päästöt ovat vähentyneet ja kestävät vaihtoehdot energiantuotannossa, liikkumisessa ja asumisessa ovat edistyneet nopeammin kuin mitä olisi tapahtunut ilman Vihreitä.

Vihreät ovat mm.

johtaneet ilmastolain laatimista ja myöhemmin sen tiukentamista
olleet asettamassa Suomea hiilineutraaliuden tielle
edistäneet ekologista verouudistusta (mm. kaivosveron käyttöönotto, fossiilisten polttoaineiden veronkorotukset, biopolttoaineiden sekoitevelvollisuus, autoveron porrastus päästöjen mukaan)
parantaneet energiatehokkuutta (mm. rakentamismääräykset)
vähentäneet ympäristölle haitallisia tukia (mm. turpeen ja teollisuuden verotuet)
kasvattaneet investointeja raiteisiin, joukkoliikenteeseen sekä kevyeen liikenteeseen
nopeuttaneet sähköautojen käyttöönottoa
vauhdittaneet uusiutuvia energiamuotoja (tuulivoiman syöttötariffi) ja laajemminkin vihreää siirtymää (julkista tukea)
ajaneet alas turpeenpolttoa
vähentäneet kotitalouksien öljylämmitystä (tuki öljylämmityksestä luopuville kotitalouksille)
ohjanneet kauppakeskusten rakentamista julkisen liikenteen solmukohtiin

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari piti tiedotustilaisuuden ilmastolain uudistuksesta valtioneuvoston yleisistunnon jälkeen Helsingissä torstaina 3. maaliskuuta 2022., LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat edenneet reippaammin

Vihreillä on ollut suuri rooli monissa merkittävissä päätöksissä, joilla on vahvistettu tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja huolehdittu eri vähemmistöryhmien oikeuksien toteutumisesta. Monet alla olevista päätöksistä ovat sellaisia, joihin on tarvittu laaja kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan tuki ja myös muiden puolueiden edistyksellisten päättäjien aktiivisuutta. Esimerkiksi suostumuksen kirjaaminen seksuaalirikoslainsäädäntöön toteutui kansalaisaloitteen pohjalta, mutta vaati toteutuakseen poliittista tukea.

Vihreä ovat mm.

edistäneet osaltaan tasa-arvoisen avioliittolain toteutumista (ja aiemmin oikeutta samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröintiin)
yhdistäneet äitiys- ja isyyslain yhdeksi vanhemmuuslaiksi ja purkaneet näin vanhemmuuden sukupuolittuneisuutta
mahdollistaneet perheen sisäisen adoption samaa sukupuolta oleville vanhemmille
olleet aloitteellisia vanhempainvapaiden jakamiseksi tasaisemmin molempien vanhempien kesken
edistäneet kansalaisaloitetta, jolla suostumus otettiin osaksi seksuaalirikoksen arviointia
muuttaneet translakia kunnioittamaan itsemääräämisoikeutta
vahvistaneet lasten oikeuksien toteutumista
edistäneet saamelaiskulttuurin tunnettuutta mm. käynnistämällä saamelaiskulttiirikeskus Sajoksen rakentamisen
edistäneet osaltaan saamelaiskäräjälain uudistamista saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioittaen
siirtäneet kehitysyhteistyömäärärahojen painopistettä naisiin ja lapsiin sekä vammaisiin
kasvattaneet kiintiöpakolaisten määrää
vahvistaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa
perustaneet ihmiskaupparikosken tutkintaryhmän
lyhentäneet siviilipalvelusta

Vihreiden Jani Toivola jännitti kädet ristissä äänestystuloksen ilmestyessä taululle eduskunnassa perjantaina 28. marraskuuta 2014. Eduskunta äänesti täysistunnossaan tasa-arvoisen avioliittolain puolesta äänin 105-92. Toivolan vierellä Pauliina Viitamies ,Satu Haapanen ja Ari Jalonen., LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Sosiaaliturvaa on uudistettu reilummin

Vihreät ovat olleet aloitteellisia ja aktiivisia sosiaaliturvan kehittäjiä. Köyhyyden torjunta ja erityisesti perusturvan vahvistaminen on näkynyt tehdyissä uudistuksissa, joista ovat hyötyneet pienituloiset lapsiperheet, opiskelijat ja eläkeläiset. Vihreiden kauan ajamaa perustuloa ei ole otettu käyttöön, mutta sosiaaliturvassa on otettu monia askeleita siihen suuntaan. Turvaa on mm. viety henkilökohtaisempaan suuntaan ja siihen sisältyviä kannustinloukkuja on osittain onnistuttu purkamaan.

Vihreät ovat mm:

tehneet sosiaaliturvasta vahvemmin henkilökohtaisen niin että turva on vähemmän riippuvainen perheenjäsenen tuloista (esim. puolison tuloilla ei enää ole vaikutusta työttömyysturvaan)
parantaneet työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista työttömyystuen, asumistuen suojaosilla ja toimeentulotuen suojaosilla
saaneet aikaan perustulokokeilun
vähentäneet hakuprosessin byrokratiaa siirtämällä toimeentulotuen perusosan maksatuksen Kelaan
saaneet opiskelijat yleisen asumistuen piiriin
selkeyttäneet asumistukea ja saaneet siihen korotuksen, joka helpotti erityisesti pienituloisimpien lapsiperheiden asemaan
korottaneet ensisijaista turvaa, mikä on vähentänyt riippuvuutta toimeentulotuesta
keventäneet pienituloisten verotusta
helpottaneet kaikista pienituloisimpien eläkeläisten asemaa takuueläkkeen avulla

Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (kesk.) allekirjoittaa kansalaisaloitetta perustulosta Narinkkatorilla Helsingissä 1. helmikuuta LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Palveluita on kehitetty ajatellen haavoittuvimpien ihmisryhmien tarpeita

Sosiaali- ja terveyspalveluita uudistettaessa Vihreät ovat usein ajaneet kaikista haavoittuvammassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien ja palveluiden turvaamista. Tämä ajattelu on onnistuneesti saatu mukaan useisiin uudistuksiin, joista alla muutamia.

Vihreät ovat mm.

olleet perustamassa perhekeskuksia, joissa palvelut on saatavissa samasta paikasta
saaneet lastensuojeluun sitovan henkilöstömitoituksen
vahvistaneet vammaisten oikeuksia ja eri vammaisryhmien oikeuksia palveluihin (mm.oikeus omaan henkilökohtaiseen avustajaan)
saaneet alennettua tai poistettua terveydenhuollon asiakasmaksuja
laajentaneet nuorten maksuttoman ehkäisyn useimmille hyvinvointialueille
saaneet sote-uudistukseen yhdenvertaisemman hoitoonpääsyn ja edistäneet myös tässä uudistuksessa haavoittuvien ryhmien äänen kuulumista
perustaneet vanhusasiainvaltuutetun viran ja toimiston
vahvistaneet mielenterveyspalveluita (mm. mielenterveyden hoitotakuu) ja syrjäytyneiden nuorten tukipalveluita (mm. koulujen tukipalvelut)
mahdollistaneet kodin monelle asunnottomalle
tehneet toisen asteen suorittamisesta maksutonta
korottaneet oppivelvollisuusikää 18 vuoteen
laajentaneet päivähoidon maksuttomuutta
palauttaneet lasten tasa-arvoisen oikeuden varhaiskasvatukseen

Päätöksentekoa on avattu enemmän

Vihreän puolue syntyä vaikeutti sen lähtökohtainen kriittisyys vanhojen puolueiden toimintatapoja kohtaan. Vihreät päättivät lopulta perustaa puolueen ja edistää aatettaan parlamentaarisin keinoin, mutta samalla puolueen aktiivisena tavoitteena on ollut vahvistaa kansalaisten keinoja osallistua politiikkaan, avata poliittista päätöksentekoa ja julkistaa vaalirahoitusta. Voi väittää, että puoluepolitiikkaa kriittisesti arvioiva ja järjestöjen järjestönä syntynyt Vihreä puolue on ollut samalla suomalaisen demokratian uudistumisen muutosvoima.