Hyppää sisältöön

Lukemaan opetteleva aikuinen on sankari

Yleinen

Kirjoittaja Kaisu Österinen toimii Visiossa suunnittelijana ja vastaa kotouttamiskoulutuksista

Jos nykypäivän Suomessa aikuinen opettelee luku- ja kirjoitustaitoa, hän on keskellä monia vieraita asioita. Outo kieli ympäröi hänet heti kun hän astuu ulos kodistaan. Silti hän on asettunut aloilleen jotenkuten, ollut tekemisissä viranomaisten kanssa, täyttänyt ja allekirjoittanut lukuisia vieraskielisiä lomakkeita, osannut ostaa kaupasta ruokansa, käyttänyt julkista liikennettä, asioinut terveyskeskuksessa ja saanut lapsensa kouluun. Hän on selviytynyt kaikesta tästä ja nyt hän pystyy vielä löytämään aikaa ja energiaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen – todellinen sisupussi.

Oman nimen kirjoittaminen on jokaisen ihmisoikeus. Luku- ja kirjoitustaito kuuluu kaikille. Se on Suomessa sekä itsenäisen elämän että osallisuuden ja yhteiskunnan aktiivisen jäsenen perusedellytys.

Yhteiskuntamme on myös digilomakeyhteiskunta. Pelkkä kirjoitus- ja lukutaito ei enää riitä. On osattava käyttää digivempaimia. Vision toiminnalliset luku- ja kirjoitustaidon kurssit ottavat tämän alusta asti huomioon. Kun harjoitellaan kirjaimia ja äänteitä tablettien ja puhelimien avulla, kehittyvät samalla myös digitaidot. Nykypäivän välineet monipuolistavat opetusta ja avaavat ovia digiyhteiskuntaan.

Ennen joulua julkaistiin Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) arviointiraportti: Aikuisena luku- ja kirjoitustaitoa oppimassa. Arviointi maahanmuuttajien lukutaitokoulutuksesta. Arviointi alleviivaa luku- ja kirjoitustaidon tärkeyttä syrjäytymisen ehkäisyssä ja antaa osaltaan äänen myös lukemaan ja kirjoittamaan opetteleville maahanmuuttajille.  

Arvioinnin tulokset ja suositukset eivät ole yllättäviä. Kotouttamisen ja erityisesti aikuisten luku- ja kirjoitustaidon parissa työskentelevät vapaan sivistystyön toimijat ovat niihin monesti törmänneet. Lukutaitokoulutusta järjestää Suomessa kirjava joukko. Kenttä on rikas ja monipuolinen. Lisäksi aikuisten lukutaitokoulutus on verrattain uutta. Sektorille ei ole ehtinyt vielä vakiintua yhteisiä käytänteitä, ja kehittämistyötä tehdään monella taholla. Osa arvioinnin suosituksista johtuukin tästä tilanteesta. Luku- ja kirjoitustaidon arviointia tulee kehittää yhdenmukaisemmaksi. Valtakunnallisten edellytysten luonti koulutukseen ohjaamiseen sekä sujuvaan tiedonvälittämiseen ovat esimerkkejä suosituksista, jotka edellyttävät kansallisia toimia.

Suosituksissa arviointi asettaa tavoitteeksi, että kaikki Suomessa asuvat aikuiset ovat luku- ja kirjoitustaitoisia. Tämä koskee myös hitaasti eteneviä ja oppimisvaikeuksista kärsiviä aikuisia. Tällä hetkellä heille ei ole tarjolla erityistä tukea tai jatkokoulutusta. Tämä on myös Vision lukutaitokoulutusten opettajien yhteinen suru. 

Arviointi peräänkuulutti myös vuorovaikutussuhteiden luomisen tärkeyttä suomea käyttäviin yhteisöihin. Jos suomen kielen käyttö rajoittuu vain kurssilla tapahtuvaksi, kielitaito ei kehity. Siksi Vision lukutaitokoulutuksia on jo monien vuosien ajan järjestetty niin, että opiskelijat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa lähiympäristönsä kanssa. Koulutuksia järjestetään yhteistyössä muuta toimintaa järjestävien tahojen kanssa, jotta osallistuminen ja kiinnittyminen kodin ulkopuolisiin yhteisöihin olisi mahdollisimman helppoa. Lisäksi opintoretket ja vierailut tutustuttavat aikuiset erilaisiin paikkoihin, joissa he käyttävät suomen kielen taitoaan.

Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta suositus lainsäädännön ja toimintamallien muuttamisesta niin, että koulutuksen tarve määrittää koulutukseen pääsyä, on toivoa herättävä. Nykyisellään lukutaitokoulutuksen järjestäminen kotoutumisajan ylittäneelle maahanmuuttajalle on hallinnollisesti hankalaa. Lisäksi on huomioitava maahanmuuttajien erilaiset taustat ja elämäntilanteet. Voimavaroja, motivaatiota tai aikaa lukutaidon opetteluun ei kaikilla välttämättä ole kotoutumissuunnitelman ajanjaksolla. Kotoutumisprosessi voi olla hyvinkin hidas ja monivaiheinen, jota suomalainen byrokratia ei ainakaan vauhdita. Viranomaisilla vielä paljon työtä, jotta hallinnolliset rakenteet sallivat sujuvan kotouttamisprosessin.

Kotoutumisen yksikkönä kannattaa ajatella perhettä. Vanhemmalla iällä ja lukutaidottomana maahanmuuttanut ei välttämättä, ponnisteluistaan huolimatta, tule löytämään paikkaansa suomalaisessa työelämässä, mutta hänen lapsillaan on siihen mahdollisuus. Heikollakin suomen kielen luku- ja kirjoitustaidolla pystyy tukemaan oman lapsen koulunkäyntiä paljon paremmin kuin tyystin lukutaidottomana. Ja kun lukutaitokurssilainen vie opintoretken innoittamana perheensä Tuomaan markkinoille tai Korkeasaareen, on kurssin retkipäivä päässyt tavoitteeseensa. Suomalaista yhteiskuntaa sisällytetään pala palalta osaksi oman perheen elämää. Vision toiminnallisen lukutaitokurssin aikana tulee myös supermarkettien perustuotteet tutuiksi ja joulutorttuja saatetaan innostua leipomaan kotona. Näin suomalainen kulttuuri tulee pikkuhiljaa tutuksi.

Vision lukutaitokoulutuksiin on tänä vuonna osallistunut jopa jo 2015 maahan tulleita. Aikuinen lukemaan oppija joutuu ottamaan haltuun uudenlaisia ajattelutapoja ja toimintamalleja. Tämä vaatii aikaa. Jo suomalainen varhaiskasvatus rakentaa lasten käsitystä oppimisesta länsimaisen ymmärryksen mukaan. Koulussa edelleen vahvistetaan oppilaiden kuvaa itsestään aktiivisena oppijana. Varhaiskasvatuksen ja peruskoulun tekemän työn saavutuksia ei voi siirtää hetkessä  aikuiselle, jolla on erilainen koulutausta tai ei ole sitä ollenkaan. Se vaatii oman  prosessointinsa itse kunkin pääkopassa. Vanhoja ajattelutapoja ei muuteta hetkessä tai helposti. Siksi lukemaan sitkeästi opetteleva aikuinen on sankari. 

Seuraa meitä

Tilaa uutiskirjeemme

Saat uusimmat opintokeskus Vision uutiset sähköpostiisi.

Tilaa